Ehdimme pitkästä aikaa Ravintola Murun viinibaarin lauantaitastingiin! Tällä kertaa aiheena olivat Itävallan punaviinit. Tastingin veti tuttuun tapaan Taneli Lehtonen.
Itävallassa viljellään viiniä kolmessa osavaltiossa Niederösterreichissa eli Ala-Itävallassa (n. 27 000 ha), Burgenlandissa (hieman alle 12 000 ha) ja Steiermarkissa (n. 5 000 ha) ja 17 eri viinialueella, joihin kuuluu mm. maan pääkaupunki Wien (575 ha). (Ks. esim. Austrian Winen kartta.)
Laatuluokiteltuja viinejä varten maassa viljellään 40 eri rypälelajiketta. Niistä suosituin on valkoinen Grüner Veltliner, joka kattaa noin kolmanneksen viinintuotannosta. Kaikkiaan 14 punaisen rypälelajikkeen osuus on yhteensä myös noin kolmasosa, toisin sanoen punaviinit ovat olleet marginaalissa. Niiden suosio on kuitenkin viime aikoina kasvanut tasaisesti.
|
| Viinien seuraksi tilasimme juustoja |
Sighardt Donabaum Blauer Portugieser 2020
Niederösterreich,
Itävalta; Blauer Portugieser;
20,43 €
Blauer Portugieser on todennäköisesti Grüner Silvanerin ja Blaue Zimmettrauben risteytys - nimen perusteella lajikkeen voisi luulla olevan Portugalista, mutta se lienee kuitenkin kotoisin Slovenian Štajerskasta ja/tai Steiermarkista, missä sitä on kasvatettu jo 1770-luvulta alkaen. Itävallassa Blauer Portugieseria viljellään eniten Niederösterreichissa. Sitä viljellään myös Saksassa, Sloveniassa, Kroatiassa ja Unkarissa, missä se on yksi Egri Bikavérin sallituista lajikkeista. Blauer Portugieserin osuus viljelypinta-alasta on noin 1,1 %.
Viinit ovat tyypillisesti kevyitä, raikkaita ja hapokkaita, ja mahdollinen tammitynnyreissä kypsyttäminen tuo niihin lisää rakennetta.
Viini maseroituu kuoriensa kanssa 10 päivää ja käy terästankeissa kuuden kuukauden ajan. Se käy läpi myös malolaktisen käymisen, minkä aikana sen tiukat omenahapot pehmenevät maitohapoiksi.
Viini on vaaleaa ja läpinäkyvää. Sen ujo tuoksu on marjainen, runsaan mansikan ja vadelman lisäksi siinä on hieman savua ja yrttejä. Maku on kevyt ja hapokas, punaista marjaa ja kirsikkaa on höystetty ripauksella rosepippuria. Tanniineja ei ole oikeastaan yhtään. Jälkimaussa maistuu kirpeää karpaloa. Viini on oikein kivaa, miellyttävää ja helppoa juotavaa.
Kovan juuston kanssa viini sopi melko hyvin. Sighardt Donabaum Blauer Portugieser oli meidän kummankin kakkossuosikki, samoin suosikkiäänestyksessä se päätyi kakkossijalle (jokainen sai antaa ykkössuosikilleen kaksi pistettä ja kakkossuosikilleen yhden pisteen).
Heinrich Pinot Noir 2020
Burgenland, Itävalta; Pinot Noir;
21,99 €
Pinot Noir tunnetaan Itävallassa nimellä Blauburgunder ja sitä viljellään joka puolella maata. Sen osuus on noin 1,3 %.
Viini on valmistettu biodynaamisesti. Se käy spontaanisti tammitynnyreissä ja kypsyy kuuden kuukauden ajan vanhoissa tammitynnyreissä.
Viinin väri on tummempi kuin ensimmäisen eikä siitä näy läpi yhtä hyvin. Viinin tuoksu tuo mieleen natuviinin: se on marjainen ja jopa hieman imelä, lisäksi siinä on fenkolia ja mustetta - tai siis myönnetään, että tuoksun suhteen mielipiteemme erosivat: Jussin mielestä se oli makeahko, Marjutin mielestä taas hapokas. Maku on kuivempi, puolukkaisempi ja yrttisempi kuin tuoksu, tanniinit ovat lempeät eikä niitä oikeastaan huomaa.
Pehmeän juuston kanssa viini toimi kohtalaisen hyvin. Vaikka Heinrich Pinot Noir olisi varmasti mainio, monikäyttöinen ruokaviini, näin sellaisenaan se ei saanut suurta suosiota ja jäi äänestyksessä viimeiseksi.
Leth St. Laurent Reserve 2020
Niederösterreich, Itävalta; St.
Laurent; 17,89 €
St. Laurent tai Sankt /Saint Laurent on mahdollisesti peräisin Alsacesta, ja yhtä mahdollisesti Pinot Noirin jälkeläinen, joko variantti tai Pinot Noirin ja jonkin tuntemattomaksi jääneen lajikkeen hybridi. Itävallassa sitä viljellään sekä Ala-Itävallassa että Burgenlandissa. St. Laurent on myös Tsekin viljellyin punainen lajike, ja lisäksi sitä viljellään Saksassa. Sen osuus on noin 1,3 %.
Viinit ovat kirsikkaisen hedelmäisiä, tumman marjaisia, mausteisia ja jopa savuisia, tumman suklaisia ja robusteja.
Viini on käynyt läpi malolaktisen käymisen ja kypsynyt 15 kk vanhoissa tammitynnyreissä. Se on tehty luomumenetelmin.
Tummahkonpunaisen viinin tuoksussa on boysenmarjaa, (bourbon)vaniljaa, mausteita ja hieman kukkaisuutta, Sen maku on keskitäyteläinen, hapokas ja tasapainoinen, siinä on hapankirsikkaa ja yrttejä. Hedelmäisen viinin tanniinit ovat miellyttävän pehmeät, ja jälkimaussa maistuu mausteita.
Viini sopi sekä pehmeän että kovan juuston kanssa. Se oli meidän molempien
ykkössuosikki, mutta jäi suosikkiäänestyksessä kolmanneksi. St. Laurent Reserve on tasapainoinen ja monikäyttöinen viini, joka menee hyvin sellaisenaan ja sopii myös ruokaviiniksi.
Hannes Reeh Rohstoff Zweigelt 2020
Burgenland, Itävalta; Zweigelt;
24,99 €
Zweigelt on Dr. Fritz Zweigeltin vuonna 1922 kehittämä St. Laurentin ja Blaufränkischin risteytys, joka tunnetaan nimellä Rotburger. Sitä viljellään kaikkialla Itävallassa, ja lisäksi lajiketta jonkin verran myös Kanadassa, Unkarissa ja Uudessa-Seelannissa. Zweigelt on Itävallan viljellyin punainen rypälelajike (14 %).
Viinit ovat hapokkaita, mutta pehmeitä, marjaisia, kirsikkaisia ja vadelmaisia, ja niissä voi olla myös mausteisuutta ja parfyymisuutta.
Viini on kypsynyt 12-14 kuukauden ajan tammitynnyreissä. Saksan ja Benelux-maiden ulkopuolella Rohstoff-sarja tunnetaan musiikkiin viittaavalla nimellä "Unplugged", mikä viittaa sen konstailemattomaan valmistustapaan.
Tummanpunaisen viinin tuoksu on makean marjainen, jopa hieman hilloinen. Siinä on hieman savua, yrttejä ja jonkin verran kukkaisuuttakin. Täyteläinen, mausteinen maku on kuivempi kuin mitä tuoksu antaa odottaa ja siinä on tummia marjoja, varsinkin mustaherukkaa. Tanniineja on kohtuullisesti, samoin hapokkuutta.
Kova juusto oli viinin kanssa suhteellisen hyvä ja muutenkin se oli varsin maukas viini. Vaikka me emme nostaneet Hannes Reeh Rohstoff Zweigeltiä omiin kärkikaksikkoihimme, se oli äänestyksessä yleisön selvä suosikki.