Saksan viinitiedotus // The Other Grapes of Germany -illallinen 18.12.2023 & Mundus Vini -kultamitalisteja

Kutsu / Saksan viinitiedotus

Saksan viinitiedotus kutsui meidät viime vuoden lopulla illalliselle Top Loungeen. Sitä ennen pääsimme maistelemaan Mundus Vini Nordic -kilpailussa tänä vuonna kultamitalin saaneita viinejä. 

Illallisen lomassa viiniasiantuntija, yksi alankomaalaisen Perswijn-lehden omistajista ja Magister Vini Lars Daniëls perehdytti meitä saksalaisten viinien maailmaan. Agendalla olivat "the other grapes" eli tutustuimme muihin lajikkeisiin kuin Rieslingiin - ja Rieslingiin taas pääsee tutustumaan paremmin 20.5.-2.6.2024 Rieslingviikkojen aikaan.

Foie Gras Crostini & Cumberland compote
Griesel & Compagnie Pinot Noir Prestige Brut 2018, Hessische Bergstrasse

Alkumaljana tarjottiin Pinot Noirista eli Spätburgunderista valmistettua Sektiä sekä pieni suolainen makupala. Kuohuviini oli kuivaa, hedelmäistä ja paahteista, oikein mainiota siis.

Griesel & Compagnie on valmistanut Sektiä perinteisellä pullokäymismenetelmällä (vrt. samppanja, cava, franciacorta jne.). Viineihin puututaan mahdollisimman vähän valmistuksen aikana ja ne kypsyvät pitkään sakan päällä, mikä tuo niihin runsaasti makua.

Cured white fish & buckthorn mayo and crisp bread
Weingut Bischel Weisser Burgunder Trocken 2022, Rheinhessen
Weingut Oliver Zeter Sauvignon Blanc Fumé Trocken 2019, Pfalz

Ensimmäisenä ruokalajina oli graavattua siikaa tyrnimajoneesin ja näkkileivän kanssa. Annos oli vähintäänkin riittävän kokoinen! Siika on yksi lempikalojamme ja tyrni toi annokseen mukavaa kirpeyttä. Siemennäkkileipä on myös erittäin pahasti riippuvuutta aiheuttavaa.

Annoksen kanssa tarjottiin weissburgunderia ja sauvignon blancia. Molemmat lajikkeet ovat alunperin Ranskasta: Weissburgunder nimensä mukaisesti Burgundista ja Sauvignon Blanc Loiren alueelta.

Weissburgunderia eli Pinot Blancia viljellään lähinnä Badenissa, Pfalzissa ja Rheinhessenissä, mistä illan viinikin on peräisin. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana sen osuus viljelypinta-alasta on kaksinkertaistunut ja on nyt 6 %  eli hieman alle 6 200 hehtaaria, mikä tekee Saksasta maailman suurimman weissburgunderin tuottajan.

Sauvignon Blancin osuus on Saksassa vielä marginaalinen. Virallisten lajikkeiden joukkoon se hyväksyttiin vuonna 1999, minkä jälkeen sen suosio on kasvanut tasaisesti. Sitä viljellään hieman alle 2 000 hehtaarilla, joista suurin osa sijaitsee Pfalzissa. Mielenkiintoinen lähestymistapa on viinien kypsyttäminen 500 litran kokoisissa tammitynnyreissä - näin valmistettuja viinejä markkinoidaan usein nimellä Fumé. (Mielleyhtymä ranskalaisiin Pouilly-Fumé-viineihin ei varmaankaan haittaa.)

Weingut Bischel sijaitsee Rheinhessenin pohjoisosassa. Sitä johtaa nyt suvun kolmas sukupolvi, ja vuonna 2019 se hyväksyttiin mukaan VDP-laatujärjestelmään. Talo omistaa 25 hehtaaria viinitarhoja, joista noin puolella viljellään Rieslingiä ja toisella puolella burgundilaisia lajikkeita. 

Viini on käynyt villihiivoilla osittain terästankeissa, osittain tammitynnyreissä. Se oli hedelmäinen ja hieman yrttinen.

Weingut Oliver Zeterin viinitalo pullotti ensimmäinen vuosikertansa vuonna 2007, minkä jälkeen varsinkin talon sauvignon blanc -viinit ovat keränneet mainetta ja kunniaa. Niitä tehdään kolmea eri tyylistä: terästankeissa kypsynyttä viiniä, villihiivoilla käynyttä ja tammitynnyreissä kypsynyttä viiniä sekä makeaa viiniä. Niistä saimme maistettavaksemme tammitynnyreissä kypsyneen Fumé-viinin, joka olikin varsin miellyttävä, raikas ja hedelmäinen, mutta ei viiltävän hapokas.

Oli vaikea päättää, kumpi viini miellytti enemmän, sillä mielipide vaihtui joka siemaisulla ja suupalalla. Weisser burgunder maistui ehkä hieman paremmin sellaisenaan ja sauvignon blanc taas ruoan kanssa, jos olisi pakko päättää.

Amuse-bouche
Weingut Dautel Chardonnay -S- Trocken 2020, Württemberg
Weingut Salwey Oberrotweiler Eichberg Grauburgunder GG 2019, Baden

Ensimmäisen annoksen jälkeen oli amuse-bouchen eli sienikeiton vuoro. Sen kanssa oli myös kaksi valkoviiniä: chardonnay ja grauburgunder eli pinot gris/grigio. Molemmat lajikkeet ovat alunperin Burgundista.

Chardonnay on yksi maailman suosituimmista lajikkeista. Saksassa se hyväksyttiin kuitenkin virallisesti vasta vuonna 1991. Sitä viljellään noin 2 700 hehtaarilla, joista suurin osa on Rheinhessenissä ja Pfalzissa ja kuten Sauvignon Blancinkin, myös Chardonnayn suosio kasvaa tasaisen varmasti.

Grauburgunderia eli Pinot Grisiä kasvatetaan juuri ja juuri hieman alle 8 % kokonaispinta-alasta eli hieman yli 8 000 hehtaarilla, joista suurin osa on Badenissa, Pfalzissa ja Rheinhessenissä. 

Weingut Dautelin omistava Dautelin suku on viljellyt viiniä Württembergin alueella jo vuodesta 1510, mutta vasta viime vuosikymmeninä tilalla on keskitytty määrän sijasta laatuun. Vuonna 1985 Ernst Dautel aloitti tekemään asioita toisin: hän kypsytti viinejä tammitynnyreissä ja sekoitti eri lajikkeita keskenään lajikeviineistä tunnetulla alueella ja taisteli saadakseen oikeuden istuttaa chardonnayta. Työ kannatti, ja talo on kuulunut VDP-laatujärjestelmään vuodesta 1999. 

-S--sarjan viinit valmistetaan talon vanhimmissa viiniköynnöksissä kasvaneista rypäleistä. Viini on kypsynyt tammitynnyreissä, mikä on tuonut siihen tyylikkäästi kermaisuutta ja pähkinää.

Weingut Salweyn historia ulottuu 1800-luvulle saakka, mutta Salwey-nimi on vasta kolmannen sukupolven käytössä. Se sijaitsee Saksan aurinkoisimmalla alueella ja tarhojen maaperä on vulkaanista. Se kuuluu myös VDP-laatujärjestelmään, minkä näkee myös viinin nimestä: viini on saanut parhaan laatuluokituksen GG eli Grosses Gewächs (vastaava kuin Ranskan Grand Cru). 

Viini on käynyt ja kypsynyt tammitynnyreissä. Se oli mineraalinen ja vaalean hedelmäinen.

Jälleen kerran suosikkia oli vaikea, ehkä jopa mahdoton valita.

Coeur de Filet Provencale
Weingut Schlör Reicholzheimer First Schwarzriesling 2021, Baden
Weingut Knab Endinger Wihlbach Spätburgunder 2020, Baden
Weingut Karl Haidle Stettener Häder Lemberger 2019, Württemberg

Mehevän pihvin kanssa tarjolla oli kolme punaviiniä: schwarzriesling, spätburgunder ja lemberger. Kaksi ensin mainittua lajiketta kuuluvat burgundilaiseen Pinot-perheeseen, kun taas Lemberger on peräisin nykyisen Slovenian alueelta.

Schwarzriesling tarkoittaa "mustaa Rieslingiä". Lajike ei kuitenkaan ole sukua Rieslingille, vaan se on samppanjoista tuttu Meunier ("mylläri"). Mylläreihin viittaa myös lajikkeen toinen saksalainen nimi Müllerrebe ("myllärin rypäle"): lajike on saanut nimensä siitä, että sen lehdet ja versot näyttävät jauhopölyisiltä. Sen osuus on noin 2 % eli hieman alle 1 700 hehtaaria, joista lähes kolme neljäsosaa sijaitsee Württembergin alueella.

Spätburgunder eli Pinot Noir on Saksan suosituin punainen lajike 11 % osuudellaan ja sen suosio kasvaa koko ajan. Sitä viljellään kaikilla Saksan 13 laatuviinialueella kaikkiaan noin 11 500 hehtaarilla, eniten Badenissa (noin 5 000 hehtaaria). Saksa on myös maailman kolmanneksi suurin pinot noir -viinien tuottaja. Tästä parin vuoden takaisesta postauksesta voit lukea lisää.

Lembergeria eli Blauer Limbergeria eli Blaufränkischiä viljellään Saksassa hieman alle 2 000 hehtaarilla lähes pelkästään Württembergin alueella. Ensimmäiset asiakirjat siitä ovat 1700-luvun puolivälistä Itävallasta, missä se on myös kohtalaisen suosittu Burgenlandin alueella. Unkarissa se tunnetaan nimellä Kékfrankos.

Weingut Schlör on perustettu vuonna 1984, Se on perhetila, joka omistaa kuusi hehtaaria viinitarhoja. Kolmanneksella niistä viljellään Pinot Noiria. Talo kuuluu VDP-laatuluokitusjärjestelmään

Viini on kypsynyt tammitynnyreissä. Se oli kohtalaisen kevyt, tumman marjainen ja luumuinen sekä hieman tummasuklainen. Tanniinit olivat lempeät ja tasapainossa hapokkuuden kanssa.

Weingut Knab on pieni perhetila. Itse tilan historia ulottuu ainakin sadan vuoden päähän, mutta nykyisillä omistajillaan se on ollut vuodesta 1994.

Viini on käynyt spontaanisti ja kypsynyt ensin hieman yli vuoden barrique-tynnyreissä ja noin puoli vuotta isoissa tammitynnyreissä. Se oli tumman marjainen ja kirsikkainen, mausteinen ja hapokaskin, oikeastaan juuri sellainen, mitä saksalaisilta spätburgundereilta odottaakin.

Weingut Karl Haidle on perustettu vuonna 1949. Se tunnetaan varmaankin parhaiten rieslingeistään, mutta viime aikoina talo on saanut mainetta myös lembergeriensä ansiosta. Tilaa johtaa nyt kolmas sukupolvi.

Viini on käynyt spontaanisti ja kypsynyt tammitynnyreissä. Se oli kohtalaisen kevyt ja marjainen, mutta kuitenkin suhteellisen hapokas, tanniineja ei tuntunut paljoakaan. Hapankirsikkainen viini oli kuin lempeä halaus ja sellaisenaan suosikkimme.

Ruoan kanssa parasta viiniä oli taas mahdoton valita, sillä varsinkin lisukkeiden kanssa ne sopivat erinomaisesti.

Passion-Chocolate Fondant
Weingut Höfling Gössenheimer Homburg Silvaner Eiswein 2018 (Franken)

Silvanerista on enemmän asiaa esimerkiksi tässä postauksessa.

Eiswein eli jääviini on makea, ei-jalohomeinen viini. Perinteisesti sitä on voitu valmistaa vain riittävän kylminä vuosina, sillä se tehdään rypäleistä, jotka ovat jäätyneet silloin, kun ne ovat vielä kiinni viiniköynnöksissä. Kun rypäleet jäätyvät, niistä haihtuu kosteutta ja niiden maku tiivistyy ja sokeripitoisuus nousee - toisin sanoen jäätymisen vaikutus on sama kuin jalohomeen.

Nykyään jääviiniä voidaan valmistaa myös keräämisen jälkeen pakastetuista rypäleistä, mutta viinien laatu on useimmiten huonompi kuin perinteisten jääviinien.

Weingut Höflingin paikalla on ollut viinikellari jo vuonna 1559, mutta itse viinitila aloitti toimintansa vasta 1980-luvulla. Sitä johtaa nyt suvun toinen sukupolvi.

Jääviini oli hunajaisen makeaa ja raikasta. Sen aromeissa oli trooppisia hedelmiä, mangoa ja viikunaa, ja sen hapokkuus riitti hyvin tasapainottamaan makeutta (happoja 11,7 g/l, sokeria noin 170 g/l). 

Fondantin ja passiohedelmän kanssa viini sopi erinomaisesti, mutta toki se maistui myös sellaisenaan paremmin kuin hyvin. Se olisi voinut käydä myös vaikkapa omenapiirakan, sinihomejuustojen tai voimakkaiden kovien juustojen kanssa.

Mundus Vini Nordic 2023 -kultamitalistit on valittu Norjassa kesäkuussa 2023. Suomessa viinien saatavuus taitaa olla heikonpuoleinen, mutta jos viinejä tulee vastaan jossain muualla, kannattanee napata niitä talteen.

Kuiva Riesling: Weingut Kimich Deidesheimer Leinhöhle Riesling Trocken 2022 (Pfalz)
Pirteä, hapokas, hieman mineraalinen

Puolikuiva Riesling: Weingut Schloss Saarstein Riesling Kabinett Feinherb 2022 (Mosel)
Tasapainoinen, sopivasti happoja ja makeutta

Makea Riesling: Kloster Eberbach Riesling Spätlese 2021 (Rheingau)
Hurmaava makeus, jälkimaussa karviaista (Alkossa on talon Spätburgunder, 51,98 €)

Grauburgunder: Weingut Abril Bischoffinger Rosenkranz Grauburgunder ZEIT 2021 (Baden)
Tammea, savua, yrttejä

Weissburgunder: Weingut Christian Steitz Stein-Bockenheim Weissburgunder Trocken 2021 (Rheinhessen)
Tammea tässäkin ja tyylikkäästi, vaaleaa hedelmää

Silvaner: Weingut Hans Wirsching Iphöfer Julius-Echter-Berg Silvaner GG Trocken 2020 (Franken)
Hieman savua, yrttejä, vaaleaa hedelmää

Aromaattisesta lajikkeesta valmistettu valkoviini: Heinrich Gies & Sohn Sauvignon Blanc Trocken Barrique 2021 (Pfalz)
Lempeällä tavalla hapokas, miellyttävä

Spätburgunder: Weingut Otto und Martin Frey Spätburgunder GNEIS Trocken 2020 (Baden)
Hapokas, runsaan marjainen, mineraalinen

Sekt: Wein- und Sektgut Bamberger & Sohn Riesling Prestige Sekt Brut Nature 2017 (Nahe)
Raikas; omenaa, sitrusta ja paahteisuutta