Mastroberardinon suku on viljellyt viiniä Campanian ja Irpinian alueella jo 1700-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 1878 se aloitti viinien viennin ulkomaille. Viinitila sijaitsee Atripaldan kaupungissa Campanian alueella linnuntietä vain noin 20 kilometrin päässä Pompeijista.
Mastroberardinon suku on tutkinut jo kauan aikaa Campanian alueen vanhoja rypälelajikkeita, ja vuonna 1996 suku sai luvan tehdä tutkimuksia Pompeijin alueella. Tutkimuksen perusteella selvisi, että Pompeijin punaviineihin oli käytetty todennäköisesti enimmäkseen Piedirosso- ja Sciascinoso-lajikkeita. Mastroberardino istutti kyseisiä lajikkeita valmistaakseen muinaista viiniä uudelleen. Yksi silloin elvytetyistä viinitarhoista kuului 2 000 vuotta sitten Eusino-nimiselle pompeijilaiselle tavernanpitäjälle.
|
| original files by WolfgangRieger, Public domain, via Wikimedia Commons |
Ensimmäinen erä Villa dei Misteri -viiniä julkaistiin vuonna 2001. Sitä tehtiin vain 1 721 pulloa, joista kuusi lahjoitettiin silloiselle pääministerille Silvio Berlusconille ja loput myytiin huutokaupalla. Vuosikertaa 2003 valmistettiin 2 930 pulloa. Myöhemmissä vuosikerroissa viiniin on käytetty myös Aglianico-rypäleitä. Tarkkoja tietoja on vaikea löytää, sillä Mastroberardino ei kerro verkkosivuillaan viinistä enää mitään. Ilmeisesti sen valmistus lopetettiin vuosikertaan 2013.
Viini on saanut nimensä antiikin ajan Pompeijissa sijainneesta huvilasta Villa dei Misterista. Se hautautui tuhkan alle Pompeijin tuhonneessa tulivuorenpurkauksessa vuonna 79. Huvila säilyi tuhkan alla yllättävän hyvin, ja siellä ryhdyttiin tekemään kaivauksia vuonna 1909. Nykyisen nimensä se on saanut yhdestä huoneesta löytyneistä freskoista, jotka kuvaavat viinin jumalan Dionysoksen mysteerikultin mukaisia häämenoja. Huvilan alkuperäistä omistajaa ei tiedetä.
Viini on kypsynyt 12 kuukautta barrique-tynnyreissä.
 |
| By Andy Hay - Flickr: Pompeii vineyards, CC BY 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=22613447 |
Mastroberardino Villa Dei Misteri 2003
IGT Rosso Pompeiano, Italia; 90 %
Piedirosso, 10 % Sciascinoso; hinta 79,00 € Alla Corte di Bacco
-verkkokaupassa vuonna 2015
Tuottaja Mastroberardino
Etiketin mukaan muinaisen Pompeijin alueella kasvavista rypäleistä
tehtyä viiniä
Rypäleiden mukaan
Piedirosso: Joidenkin mukaan Piedirosso
olisi sama lajike kuin Plinius vanhemman mainitsema Colombina, mutta täyttä
varmuutta siitä ei ole. Nimensä ("punajalat") se on saanut punaisesta
rangastaan. Sitä on yleensä käytetty sekoiteviineissä, mutta viime aikoina
siitä on valmistettu myös lajikeviinejä. Siitä saadaan kohtalaisen täyteläisiä
ja tanniinisia viinejä, joiden aromeissa on metsämarjoja, luumua ja kirsikkaa,
kukkaisuutta, ruusua ja orvokkia, joskus kahvia ja maanläheisiäkin sävyjä,
vulkaanisilla alueilla myös suolaista mineraalisuutta.
Sciascinoso (Olivella): Lajiketta käytetään useimmiten sekoiteviineissä. Sen aromeissa on luumua,
kirsikkaa ja mustikkaa.
Ruokana Gruem vel anatem & mensae eli ankkaa mausteisessa kastikkeessa ja leipää, minttuinen kurkkusalaatti, aprikoosit
Lyhyesti: hyvin italialainen punaviini
Kommentit
M: Tummanpunaisen viinin tuoksu vie ajatukset heti Italiaan. Siinä on tummia marjoja, luumua, mustaherukkaa ja hapankirsikkaa sekä mausteita ja nahkaa, joskus myös hieman rusinaa. Myös maku on keskitäyteläinen, tumman marjainen ja nahkainen, tanniinit tuntuvat jonkin verran ja suutuntuma on hieman hiekkainen. Samalla mukava hapokkuus napakoittaa viiniä. Kahdenkymmenen vuoden ikä on pehmentänyt viiniä ja voisin olettaa, että sen tanniinit ovat aikanaan olleet napakammat. Hedelmäisyys on kuitenkin hyvin tallella ja viini on vielä eloisassa ja miellyttävässä kunnossa.
Ruoan kanssa viini toimi kohtalaisen hyvin, vaikka ehkä medium-kypsä liha olisi voinut olla sille parempi kumppani. Halusimme kuitenkin kokeilla jotain pompeijilaista ja ahkeran googlettamisen jälkeen päädyimme ankkaan. Kaikkein hurjapäisimmät reseptit jätimme suosiolla väliin eikä -20 asteen pakkanen olisi suosinut kalakastikkeen valmistamista lähikallioilla muutenkaan... Kokeilu oli kiinnostava ja arvosanaksi viini saa ++.
J: Viini on tummanpunaista ja reunoiltaan hieman rusehtavaa. Tuoksussa on
nahkaa, hapankirsikkaa, kahvia, herukkahilloa ja luumua. Keskitäyteläinen maku on hapokas,
siinä on hapankirsikkaa, karpaloa ja hieman lakritsaa. Tanniineja on vain
vähän. Jälkimaussa on tummaa marjaa, aavistus rusinaa ja mausteisuutta. Viinin
ilmaannuttua makea marjaisuus lisääntyy ja hapokkuus vähenee. Viini on edelleen hyvässä kunnossa eikä sen ikää huomaa kuin pienenä rusinaisuutena aromeissa.
Viini sopi pompeijilaisen ankan kanssa hyvin, tosin ankka olisi voinut olla kypsän sijaan mediumia. Viini voisi mennä myös lampaan ja riistaruokien kanssa.
Arvosanaksi viini saa ++.
Reseptit
Ankkaa mausteisessa kastikkeessa
2 ankanrintaa tai koipea
tuoretta tilliä (tai 1 tl kuivattua)
suolaa
2
rkl oliiviöljyä
2 tl colatura di alici -kalakastiketta
(anjovispohjainen kastike)
tuoretta oreganoa (tai 1 tl kuivattua)
tuoretta
korianteria (tai 1 tl kuivattua)
3 rkl (20 g) defrutum/caroenumia
eli eräänlaista
rypälesiirappia => korvasimme sen mustaherukkahyytelöllä
1 rkl
punaviinietikkaa
1 rkl hunajaa
1 rkl cicoriaa eli sikuria
(jätimme pois)
½ rkl seuraavia: mustapippuria, lipstikkaa, juustokuminaa,
korianteria, asafoetidaa eli hajupihkaa (korvasimme sipulilla ja
sellerillä)
1 rkl jauhoja
1 rkl ankanrasvaa tai suolatonta voita
koristeeksi oreganoa
(pikku pätkä selleriä ja purjoa, mustapippuria)
Laita ankanrinnat tai koivet pataan ja lisää vettä niin, että ankka peittyy. Lisää tilliä ja suolaa. Keitä noin 45 minuuttia. Itse lisäsimme liemeen myös selleriä ja purjoa, mutta emme kotiloita, vuohenluita ja possunluita, kuten käyttämässämme ohjeessa vinkattiin.
Lisää pannulle oliiviöljy, kalakastike, oreganoa ja korianteria. Ota ankka liemestä, kuivaa se ja ruskista pannulla. Lisää ankan päälle puolet defrutumista/hyytelöstä/rypälesiirapista. Siirrä ruskistettu ankka syrjään, älä huuhtele pannua.
Sekoita kulhossa loput defrutumista, etikka, hunaja ja mausteet ja lisää mukaan reilut 2 dl ankan keitinlientä.
Lisää pannulle jauhot ja ankanrasva/voi ja ruskista jauhot (eli tee roux-kastikepohja). Lisää defrutum-mauste-ankkaliemiseos, sekoita hiljalleen ja hauduta, kunnes kastike sakenee. Lisää suolaa ja pippuria maun mukaan.
Viipaloi ankka. Halutessasi siivilöi kastike.
Aseta lautaselle kastiketta ja ankkaviipaleet, koristele oreganolla. Tarjoile leivän kanssa. Voit myös kaataa ankkalientä lisäksi.
Leipä (mensae)
1 pussi (30 g) Dr. Oetkerin kuivattua hapanjuurta
500 g
täysjyvävehnäjauhoja
1 tl suolaa
3,2 dl vettä
oliiviöljyä
Sekoita kuivattu hapanjuuri veteen. Lisää mukaan jauhot ja suola. Vaivaa taikina ja anna nousta lämpimässä paikassa tunnin verran.
Jaa taikina neljään osaan ja pyörittele palloiksi. Litistä pallot joko kaulimella tai kämmenellä ja anna kohota kostean keittiöpyyhkeen alla 30 minuuttia.
Paista leivät pannussa (halkaisija noin 17 cm) oliiviöljyssä.
Kurkkusalaatti
1 kurkku
50 g minttua
1 tl hunajaa
1 tl pippuria
1 rkl
etikkaa
1 valkosipulinkynsi
Viipaloi kurkku, sekoita muut ainekset kastikkeeksi ja kaada kurkkuviipaleiden päälle.
Aprikoosit (Gustum de praecoquis)
1 kg aprikooseja tai nektariineja
2 dl valkoviiniä
2,5 dl
passumia eli rusinaviiniä, käytimme tawny portia
minttua
pippuria
suolaa
vähän
etikkaa
hunajaa
oliiviöljyä
maissijauhoa
Pese ja puolita nektariinit ja poista kivi. Laita kylmään veteen hetkeksi. Sekoita pippuri, suola, minttu, hunaja, viini, rusinaviini ja etikka. Laita oliiviöljy ja nektariinit pannulle, kaada liemi päälle ja hauduta miedolla lämmöllä 20 minuuttia. Suurusta lopuksi kastike maissijauhoilla.