Suomen Sommelierit ry järjesti kannatusjäsenilleen yhteistyössä Winestaten kanssa tastingin, jossa pääsimme maistamaan Gérard Bertrandin biodynaamisia viinejä (20 €). Tastingin vetivät Riitta Välitalo Winestatelta ja Vanessa Queyranne de Ballard Gérard Bertrandilta etäyhteyden kautta.
Gérard Bertrand peri vuonna 1987 liikenneonnettomuudessa kuolleelta isältään viinitilan ja perusti viisi vuotta myöhemmin 1992 omaa nimeään kantavan viinitalon. Sitä ennen hän pelasi ammatikseen rugbyä vuoteen 1994 asti, kunnes siirtyi täyspäiväisesti viinialalle. Nykyisin Gérard Bertrand on Ranskan johtava luomuviinien tuottaja ja Languedoc-Roussillonin alueen johtava laatuviinien valmistaja. Hänet palkittiin äskettäin Drinks Business -lehden Master Winemaker of the Year 2023 -palkinnolla.
Vuodesta 2002 lähtien Gérard Bertrand on tuottanut vain biodynaamisia viinejä, joilla on Demeter-sertifikaatti. Talo omistaa 17 viinitarhaa, joista suurin osa on eri puolilla Languedocia ja yksi Cahorsissa.
Biodynaaminen viljely täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Se sai alkunsa vuonna 1924 Rudolf Steinerin pitämistä luennoista. Biodynaamiset Demeter-standardit luotiin hieman myöhemmin vuonna 1928.
Domaine de l'Aigle Chardonnay 2022
AOP Limoux, Ranska; Chardonnay; 25,98 €
Domaine de l'Aiglen tila kattaa 47 hehtaaria. Viinitarha sijaitsee 250-500 m korkeudella merenpinnasta eli se on yksi alueen korkeimmilla olevista.
Viiniin käytetyt rypäleet kerätään käsin. Puristamisen jälkeen viini on kypsynyt sakkojensa päällä. Osa siitä on myös käynyt tammitynnyreissä ja käynyt samalla läpi happoja pehmentävän malolaktisen käymisen.
Viini on kuiva ja hedelmäinen. Sen tuoksussa ja maussa on kypsää keltaista omenaa ja muita vaaleita hedelmiä sekä hieman tammea. Tammi ei kuitenkaan tunnu liian voimakkaasti, vaan ennemminkin paahteisuutena. Viini on hapokas ja kohtalaisen täyteläinen, hieman öljyinen ja mineraalinenkin.
Domaine de l'Aigle Chardonnay on selkeästi ruokaviini - maistelulautaselta juustot olivat sen kanssa ok ja se voisi sopia myös kalan tai äyriäisten seuraksi.
Cigalus Blanc 2022
IGP Aude Hauterive, Ranska; Chardonnay, Viognier, Sauvignon Blanc
Viiniin käytetyt rypäleet kerätään käsin. Puristamisen jälkeen 70 % viineistä käy uusissa tammitynnyreissä ja 30 % terästankeissa, ja samalla ne käyvät läpi myös malolaktisen käymisen. Viini kypsyy tynnyreissä 7-8 kuukautta eli kevätpäiväntasaukseen saakka, minkä jälkeen se pullotetaan.
Viini on hedelmäinen ja kuiva. Se on pehmeämmän ja myös hieman öljyisemmän oloinen kuin edellinen viini, mutta toisaalta maistuu sitä makeammalta ja hedelmäisemmältä. Viinin aromeissa on raikas yrttinen vivahde, minttua tai mentolia sekä kukkaisuutta, toisaalta myös voita ja briossia. Jälkimaussa maistuu mausteita.
Juusto oli viinin kanssa kohtalaisen ok, mutta paremmin Cigalus Blanc voisi toimia äyriäisten ja kalaruokien kanssa.
Clos du Temple Rosé 2021
AOP Languedoc Cabrières, Ranska; 40-60 % Cinsault ja Grenache Noir, noin 15 % Syrah, loput Mourvèdre ja Viognier
Drinks Business -lehti valitsi Clos du Temple Rosén vuosikerrat 2021 ja 2022 maailman parhaan roseeviiniksi The Global Rosé Masters -kilpailussa vuonna 2023.
Viiniin käytetyt rypäleet kerätään käsin eri tarhoilta yöllä, kun lämpötilat ovat alhaisia ja käytetään viiniksi erillään. Viinit kypsyvät puoli vuotta uusissa tammitynnyreissä sakkojensa päällä ja ne sekoitetaan lopuksi biodynaamisen kalenterin mukaan hedelmäpäivänä.
Viini on hyvin vaalea jopa roseeksi. Sen tuoksu on hento, mutta aromaattinen. Tammi tuntuu paahteisuutena, muuten aromeissa on metsämansikkaa, hieman greippiä, yrttejä ja mineraalisuutta. Viinin maku on kuitenkin voimakkaampi kuin mitä väri ja tuoksu lupaavat. Kokonaisuus on hapokas, marjainen ja mausteinen.
Clos du Temple Rosé oli juustojen kanssa ok ja kinkun kanssa kohtalaisen ok, mutta jos sitä raatsisi ostaa (hinta on 200 € hujakoilla), sen voisi yhdistää yhtä ylellisten äyriäisten kanssa eli vaikkapa hummerin seuraksi.
Domaine de l'Aigle Pinot Noir 2022
IGP Haute Vallee de l'Aude, Ranska; Pinot Noir; 25,98 € (2021)
Viiniin käytetyt rypäleet kerätään käsin. Viinit käyvät erillään ja kypsyvät ranskalaisissa tammitynnyreissä 10-12 kuukautta ja käyvät samalla läpi myös malolaktisen käymisen, minkä jälkeen ne sekoitetaan. Viiniä ei suodateta ennen pullotusta.
Tumman, hieman läpinäkyvän viinin tuoksussa on meheviä marjoja, kirsikkaa ja punaherukkaa. Viini on keskitäyteläinen ja hapokas, heiman pirskahtelevakin aluksi, mutta myös yllättävän runsas ja mehukas. Maussa on marjojen lisäksi myös mausteita. Tanniinit ovat pehmeät. Kaikkiaan se on oikein kiva tammikypsytetty pinot noir,
Domaine de l'Aigle Pinot Noir toimii kinkun parina ja sen voisi yhdistää myös keveiden liharuokien kanssa.
Cigalus Rouge 2021
IGP Aude Hauterive, Ranska; Merlot, Syrah, Grenache Noir, Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Caladoc, Carignan
Caladoc on vuonna 1958 kehitetty Carignanin ja Malbecin risteytys, jota viljellään pääasiassa Languedocin alueella ja käytetään perustason viineihin. Vuodesta 2017 lajiketta on myös saanut kokeilla Côtes du Rhône AOC -alueella puna- ja roseeviineissä, muuten sen käyttö ei ole sallittua AOC-laatuluokituksen saaneissa viineissä. Tyypillisesti viinit ovat tanniinisia ja muistuttavat Carignanista ja Malbecista tehtyjä viinejä.
Viiniin käytetyt rypäleet kerätään käsin. Syrah ja Carignan vinifioidaan (tehdään viiniksi) erillään kokonaisina terttuina hiilidioksidikäymisen avulla (vrt. Beaujolais Nouveau), muut käytetyt lajikkeet taas perinteisellä tavalla. Käymisen jälkeen viini kypsyy 225 litran kokoisissa tynnyreissä vuoden ajan ja sen jälkeen vielä pulloissa ennen myyntiin tuloaan.
Viinin tuoksussa on hilloisia marjoja, herukkaa, yrttejä ja vihreää paprikaa, samoin maussa. Tammikypsytys tuo runsaaseen ja tummaan marjaisuuteen hieman paahteisuutta, ja sen tanniinit tuntuvat pirteinä ja samettisina. Viinin dokabiliteetti on hyvä ja se maistuu juustojen kanssa, mutta myös punainen liha voisi toimia sen seurana.
Cigalus Rouge oli Marjutin suosikki.
Chateau la Sauvageonne Rouge 2019
AOP Terrasses du Larzac, Ranska; 60-75 % Grenache Noir, loput Syrah ja Carignan
Viiniin käytetyt rypäleet kerätään käsin ja vinifioidaan erillään. Osa Syrah'sta käy läpi hiilidioksidikäymisen eli se käsitellään kokonaisina terttuina, loput Syrah'sta ja Carignan taas tehdään viiniksi perinteisellä tavalla. Viinit kypsyvät erillään tammitynnyreissä 12 kuukauden ajan, minkä jälkeen päätetään eri lajikkeiden lopullinen sekoitussuhde.
Viini on pehmeä, mansikkaisen marjainen ja mausteinen, kunnes napakat tanniinit astuvat mukaan. Sen aromeissa on myös karhunvatukkaa ja mustaherukkaa sekä yrttejä ja tammikypsytys on tyylikkäästi mukana taustalla pyöristämässä makua. Viini tuntui hyvältä ruokaviiniltä, sekä juustot että kinkku olivat sen kanssa ok. Lisäksi se voisi toimia pihviviininä tai klassisten eteläranskalaisten ruokien kanssa.
Chateau la Sauvageonne Rouge oli Jussin suosikki.