Ravintola Murun viinibaari // Halpa vs. kallis 3.8.2024



Ravintola Murun viinibaarin lauantaitastingeissa oli elokuun alussa mielenkiintoinen aihe: halvat vs. kallit viinit (49 €). Tastingin isännöi Demetrio Lombino, ja vastakkain oli 2 x 2 suhteellisen yleisistä lajikkeista valmistettua valkoviiniä ja 2 x 2 punaviiniä.

Tilasimme viinien seuraksi juustoja ja leikkeleitä.



Mutta mikä tekee viinistä kalliin tai halvan? Alla muutamia syitä.

Raaka-aine / rypäleet: toisten rypälelajikkeiden kasvattaminen on vaikeampaa ja/tai kalliimpaa kuin toisten, ja myös laatu maksaa. Suurten bulkkimäärien tuottaminen on halvempaa kuin pienien käsityönä tehtyjen erien: mitä enemmän käsityötä viinin valmistus vaatii ja mitä valikoiduimmista raaka-aineista se tehdään, sitä korkeammaksi hinta muodostuu. Jos rypäleistä valitaan vain parhaimmat, kilohinta nousee. 

Alue: arvostettujen ja tunnettujen alueiden (esim. Champagne) rypäleet ja niistä tehdyt viinit maksavat yleensä enemmän kuin vähemmän tunnettujen aluiden rypäleet ja niistä tehdyt viinit. Toisaalta niiden maine vaikuttaa asiaan, toisaalta taas esim. Champagnen alueella maan hinta on korkea ja uusien tarhojen hankkiminen kallista. 

Tuotanto: työvoimakustannukset, työntekijöiden palkat ym. vaikuttavat viinin hintaan, samoin tuotantotavat ja mahdolliset laatuluokitusten vaatimukset. On halvempaa kerätä rypäleitä koneellisesti tasaiselta maalta kuin käsin jyrkiltä rinteiltä, tai jos viini on kypsytettävä tammitynnyreissä (tai se halutaan kypsyttää tynnyreissä eikä turvauduta edullisempiin ratkaisuihin samojen aromien saamiseksi), tynnyrit ovat kalliita. Toisaalta vaikka viini kypsyisi terästynnyreissä, myös varastointi maksaa.  

Maine, markkinointi ja hype: jos viinitalolla, viinintekijällä ja/tai viinitarhalla hyvä maine tai jopa kulttimaine, viinien kysyntä ja sitä myöten myös hinta nousee varsinkin, jos ja kun tuotantomäärät ovat rajallisia. Mainos- ja markkinointikustannukset, erikoiset pullot ja pakkaukset ym. lisäävät oman siivunsa viinin hintaan.



Chill Out Chenin Blanc (Etelä-Afrikka) vs. Thierry Germain L'Insolite Saumur 2021 (Ranska)

Chill Out on "life style -viinisarja", johon kuuluu edullisia ja helppoja viinejä eri maista sekä pulloissa, pusseissa että hanapakkauksissa. Tastingin viini on saatavilla 1,5 litran pussissa (19,49 €, vertailuhinta 9,75 € / pullo). Chenin Blancin tietoja ei tähän hätään löytynyt, mutta saman sarjan Chill Out Chardonnayta myytiin yli 400 000 litraa Alkossa vuonna 2023.

Thierry Germain puolestaan tuottaa noin 10 000 pulloa biodynaamisia viinejä vuodessa Loiren alueella. Tilalla viljellään Chenin Blancia noin kahdella hehtaarilla kahdestatoista. L'Insoliten eri vuosikertojen hinta on eri verkkokaupoissa suunnilleen 25-40 € kieppeillä eli Suomessa se maksaisi mm. korkean alv-kannan ja muiden maksujen takia vielä hieman enemmän.

Ensimmäisen viinin tuoksu on makeahko ja sen omena ja persikka tuovat mieleen rieslingin. Maku on kevyt, kuivahko ja kohtalaisen hapokaskin. Ajatukset singahtelevat laivan valkoviinistä kauppoihin tulleisiin 8 % viineihin.

Toisen viinin tuoksussa on kypsää omenaa ja marmeladia. Sen maku on kuiva ja kontrasti tuoksun ja maun välillä on suuri. Kaikkiaan viini on hyvin omenainen. 

Jussi veikkaa ensimmäisen parin rypäleeksi Pinot Blancia, Marjut Rieslingiä, mutta kyseessä oli Chenin Blanc. Halvan ja kalliin sentään onnistuimme arpomaan oikein päin eli ensimmäisessä lasissa oli halpa viini, toisessa kallis. Valinta oli ehkä hieman hankala, mutta kalliimpi viini miellytti loppujen lopuksi enemmän.

François Mikulski Côte d'Or Chardonnay 2020 (Ranska) vs. Luna Negra Chardonnay (Chile)

François Mikulskin viinitila sijaitsee Burgundin alueella. Talolla on tarhoja noin yhdeksän hehtaaria ja sen vuosituotanto on noin 9 000 pulloa. Chardonnayta viljellään 1,5 hehtaarilla. Viini on kypsynyt tammitynnyreissä noin 10 kk ja tankeissa pari kuukautta ennen pullotusta. Se on saatavilla Alkosta (49,69 €).

Luna Negra Chardonnay on saatavilla kahden litran hanapakkauksessa (22,99 €, vertailuhinta 8,62 € / pullo). Se on vegaaninen, noutopöytiin ja seurusteluun tarkoitettu viini.

Ensimmäisen viinin tuoksu on paahteinen ja omenainen. Tammen käytön huomaa selvästi, mutta tammi ei kuitenkaan tunnu kakkosnelosena, vaan tyylikkään paahteisena. Se laittaa hieman aprikoimaan: viini ei ilmeisestikään ole aivan halpa tyylistä päätellen, mutta sopiiko se omaan makuun?

Toisen viinin tuoksussa on vihreää omenaa, päärynää ja limeä. Maku on lempeä ja helposti lähestyttävä, melko neutraali siis. 

Laseissa on siis selvästi chardonnayta, ja toisen lasin kohdalla Jussi tarkentaa vielä arvauksiaan ja veikkaa viinin olevan chablista. Chardonnay oli oikein, mutta chablis ei, samoin halpa vs. kallis osui kohdalleen. Pitää kuitenkin myöntää, että halpa chardonnay maistui Marjutille tällä kerralla hieman paremmin, mutta kahden litran humppakuutio sitä olisi kyllä liikaa.



Gato Negro Pinot Noir (Chile) vs. Edouard Delaunay Volnay Le Village Vieilles Vignes 2018 (Ranska)

Gato Negro tuskin kaipaa sen ihmeempää esittelyä. Se on vuonna 1865 perustetun Viña San Pedro -viinitalon maailmanlaajuinen tuotemerkki, joka sai nimensä viinintekijän mustasta kissasta. Pinot Noir maksaa 11,48 € / 1 l muovipullo (vertailuhinta 8,61 € / pullo) tai 3,98 € / 0,25 l muovipullo. Gato Negro Sauvignon Blanc puolestaan on yksi Alkon myydyimmistä tuotemerkeistä (noin 938 000 litraa vuonna 2023).

Edouard Delaunayn viinitalo sijaitsee Burgundissa. Talo omistaa muutaman hehtaarin tarhoja ja ostaa rypäleitä niin, että sen vuosituotanto on noin 60 000 pulloa. 75 % tuotannosta on pinot noiria. Edouard Delaunay Volnay Le Village Vieilles Vignesiä on valmistettu hieman alle 4 000 pulloa. Siihen käytetyt rypäleet on kerätty käsin ja viini on kypsynyt tammitynnyreissä 15 kuukauden ajan. Talon omassa nettikaupassa vuosikerran 2019 hinta on 49 €.

Ensimmäisen punaviinin väri on vaalea. Sen tuoksussa on puolukkaa ja yrttejä sekä varpuja. Vaikka tuoksu on kääntyy jopa karkkisen puolelle, maku on kuivempi kuin mitä tuoksu lupaa.

Toinen punaviini on ensimmäistä täyteläisempi, mutta samalla tavalla puolukkainen ja yrttinen. Sen tuoksussa on savua ja paahdetta sekä maussa on jopa hieman tanniineja.

Tunnistaminen on helppoa: laseissa on pinot noiria. Myös kalliimman viinin tunnistaminen oli helppoa, ja maistuihan se myös paremmalle. Edouard Delaunay Volnay Le Village Vieilles Vignes 2018 oli myös Jussin suosikki kaikista viineistä. Lisäksi oli varsin hilpeää todeta, että Murun viinibaarissa tarjoillaan Gato Negroa!

Villa Trasqua Nerento Chianti Classico Gran Selezione 2017 (Italia) vs. Viva Valentina Sangiovese (Italia)

Villa Trasqua sijaitsee historiallisella alueella Toscanassa, missä se omistaa noin 120 hehtaaria viinitarhoja. Nerenton tarha on yksi talon vanhimmista ja sillä viljellään vain Sangiovesea. Eri verkkokaupoissa viinin hinta lähtee 25 €:sta.

Viva Valentinan Sangiovesea saa kolmen litran hanapakkauksessa (39,98 €, vertailuhinta 9,99 € / pullo) ja pulloissa. Luomuviini tulee Etelä-Italiasta Apuliasta. Sokeria siinä on 11-13 g/l.

Ensimmäisen viinin tuoksussa on marjoja ja mausteita sekä orvokkista kukkaisuutta. Maku on tanniininen. Marjutin ajatukset lähtevät Côte du Rhonen suuntaan ja harhailevat sieltä Cabernet Sauvignoniin, Syrahiin ja Merlot'n, Jussi taas veikkaa rypäleeksi Grenachea.

Toinen viini on makea, vaniljainen ja marjainen, muuten siitä on vaikea sanoa mitään. 

Emme hyvistä yrityksistä huolimatta tunnistaneet Sangiovesea. Lisäksi jostain syystä Jussi piti toista viiniä kalliimpana ja feilasi viimeisen viiniparin - varmaankin makeus hämäsi, kun taas Marjutin mielestä halvan ja kalliin erottaminen oli helppoa vaniljan takia. Villa Trasqua Nerento Chianti Classico Gran Selezione 2017 oli myös Marjutin suosikki kaikista tastingin viineistä.



Summa summarum

Kalliiden viinien hinnoille on useimmiten selitys, mutta onko kallis viini automaattisesti myös parempaa kuin halpa? Vastaus on helppo: ei ole. Hyvää viiniä on se, mikä omasta mielestä maistuu hyvältä. Kalliiseen viiniin on todennäköisesti panostettu enemmän ja saatu sen mausta moniulotteisempi ja kiinnostavampi kuin halvan viinin mausta, mutta joskus sen tyyli ei vain sovi omaan suuhun. (Toki viiniä valitessa kannattaa katsoa muitakin asioita kuin hintaa, esim. viinin eettisyyttä.)