Vastuullisia viinejä - asiaa hiilijalanjäljestä

Lähde: Ilmasto-opas - videot ja visualisoinnit

IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) lokakuussa julkaistu raportti oli karua luettavaa: kasvihuonekaasupäästöjä (hiilidioksidi ym.) on vähennettävä runsaasti, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pysähtymään. Siitä lähti ajatus tähän Marjutin blogikirjoitukseen: Suomessa viini ei ole lähituotantoa (paitsi marjaviinit), vaan viinejä kuljetetaan tänne eri puolilta maailmaa, joten kuinka se vaikuttaa, mistä viinin hiilijalanjälki oikeastaan muodostuu ja mitä viinin ystävä voi tehdä pienentääkseen hiilijalanjälkeään?

Määritellään ensin käsitteitä.

Hiilijalanjälki

Wikipedia: "Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy."

Kasvihuonekaasuja on muitakin, mutta mittarina käytetään yleensä hiilidioksidia (CO2).

Hiilineutraalius

Wikipedia: "Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa toiminta ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta, toisin sanoen toiminnan nettohiilijalanjälki on nolla. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä."

Kestävä kehitys

Wikipedia: "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella."

Ympäristöministeriö: "Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet."

Kestävässä kehityksessä otetaan siis huomioon sekä ympäristöystävälliset että taloudelliset näkökulmat.

Mistä viinien hiilijalanjälki muodostuu?

Yhden viinipullon hiilijalanjälkeen vaikuttavat karkeasti hahmotellen ainakin seuraavat seikat:

Viljely ja valmistus: köynnösten istutus, rypäleiden kasvatus ja korjaaminen, tarvittavat koneet ja kemikaalit, vesi, polttoaine jne. sekä viinitilan epäsuorat vaikutukset (tarvittavan sähkön tuotanto jne.)

Pullotus ja pakkaus: Alkon mukaan pakkauksen osuus on noin 25 % kokonaisvaikutuksista, ja siitä edelleen puolet muodostuu lasin valmistuksesta.

Mainitaan vertailun vuoksi myös seuraavat tulokset:

  • iPointin artikkelin mukaan pakkauksen osuus on 46 % tai pelkän lasipullon osuus 39 %. Tiedot perustuivat muutaman espanjalaisen viinin tutkimukseen.
  • eVineyardsin artikkeli tarkastelee kalifornialaisten viinien hiilijalanjälkeä viljelystä vähittäismyyntivaiheeseen saakka. Sen mukaan pakkauksen osuus on 38 % tai pelkän lasipullon osuus 29 %.

Varastointi: viiniä varastoidaan monessa vaiheessa: tuottajalla (varsinkin, jos viiniä on kypsytettävä tai halutaan kypsyttää tietty aika ennen kuin se päätyy myyntiin), eri kuljetusvaiheiden välissä varastoissa jne. Lisäksi kuluttajat voivat varastoida ostamiaan viinejä vuosia tai vuosikymmeniä.

Kuljetus: viini on kuljetettava kuluttajille tukkuliikkeiden ja keskusvarastojen kautta viinikauppojen, täällä siis oman monopolimme, varastoihin ja hyllyille. Viinin voi toki ostaa vaikkapa suoraan tuottajalta tai ulkomailta, mutta jollain konstilla se on silloinkin kuljetettava perille. Joka tapauksessa viinipullo matkustaa enemmän tai vähemmän mutkikkaan matkan tänne Pohjolan perukoille.

Yllättävää kyllä, kuljetus ei ole suurin viinin hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä, vaan pakkaus ja varsinkin lasipullot, jotka toki vaikuttavat välillisesti myös kuljetuksen osuuteen. Huomattavaa on, että Alkon mukaan pakkauksen osuus hiilijalanjäljestä oli suhteessa pienempi eli pitkä matka tänne vaikuttanee.

Kuinka suuri viinipullon hiilijalanjälki on?

Lähteet: Viinipullo OpenCO2.net, naudanliha ja juusto Ilmasto-opas - Ilmastomyönteinen ruoka, työmatka-autoilu oman auton mukaan Car Carbon Footprint Calculator, lento Finnairin päästölaskuri

OpenCO2.netin mukaan Stift Klosterneuburg -viinien (0,75 l) päästöt olisivat ilman hyvityksiä 1,7 kg, joten käytän niitä esimerkkinä. Muita arvioita ovat esimerkiksi melko yleisesti käytetty 1,28 kg, 1-1,6 kg tai jopa 2,2 kg.

Yhden viinipullon 1,7 kg päästöt eivät sinällään tunnu suurilta, joten vertaillaan:

  • Jos ajaisin työmatkani (20 km/päivä) autollamme, viikossa se tekisi hieman alle kuuden viinipullon verran. 
  • Jos kutsuisimme ystäviä kylään ja tarjoaisimme aterialla pullon viiniä ja kilon naudanlihaa, viinipullon hiilijalanjälki olisi noin kymmenesosa lihan hiilijalanjäljestä. 
  • Jos tarjoaisimme ystäville pullon viiniä ja juustoa, viinipullon hiilijalanjälki olisi saman kokoinen kuin 170 gramman juustopalan.
  • Jos lentäisin Roomaan ja takaisin, se vastaisi noin 190 viinipulloa.

Miten viinin hiilijalanjälki pienenee?

Jossitellaan edelleen hetki. Alko myy vuodessa noin 60 miljoonaa litraa viiniä. Pulloina (0,75 l) se olisi noin 80 miljoonaa eli kaikkiaan viinien hiilijalanjälki olisi 136 miljoonaa kiloa vuodessa, mutta aivan noin yksinkertaista se ei ole: noin 40-45 % viineistä myydään hanapakkauksissa ja viinipusseissa, joiden hiilijalanjälki on pienempi kuin pullojen. Joka tapauksessa määrä on suuri.

Humanistin spekulatiivinen matematiikkahetki johtaakin aasinsillalle: koska pakkaus muodostaa suuren osan viinin hiilijalanjäljestä, hiilijalanjälkeä saa pienennettyä keventämällä pakkausta. Jos viini halutaan pakata edelleen pulloihin eikä pusseihin tai humppakuutioihin, vaihtoehtoina ovat muovipullot tai kevyet lasiset pullot. Kevyistä lasipulloista en tähän hätään löytänyt lisätietoa, joten keskitytään muovipulloihin.

Viinilinnan Brand Ambassador Antti Valtanen kertoi muovipullojen painosta näin:
Fortuna-viinin litran muovipullo painaa tyhjänä ilman muovikorkkia 57 g, kun taas Zensa-viinin lasipullo painaa 619 g eli karkeasti laskettuna kymmenen kertaa enemmän.
Kun hänen mukaansa kontillinen viiniä on noin 17 000 pulloa, pelkästään lasisten pullojen osuus kontin painosta olisi 10,5 tonnia. Muoviset pullot puolestaan painaisivat hitusen alle tonnin eli huomattavasti vähemmän. Kevyemmän kuorman kuljettamiseen kuluu vähemmän polttoainetta, mikä osaltaan pienentää hiilijalanjälkeä.

Lisäksi Antti Valtanen huomauttaa seuraavaa:
Lasiin verrattuna muovipullon valmistus on huomattavasti energiaa säästävämpää! Muovipullon käsittely on paljon edullisempaa, energiataloudellisempaa ja helpompaa kuin lasipullojen muokkaaminen.
Kierrättämisessä muovi on voittaja lasiin verrattuna. Kierrätysmuovista teet melkein mitä vaan, mutta lasin käsiteltävyys ja käyttömahdollisuudet ovat rajalliset.
Pakkauksen keventämisen lisäksi tuotantoa ja jakelua voidaan virtaviivaistaa. Mitä vähemmän viinin matkassa on mutkia, sitä vähemmän energiaa sen kuljettamiseen kuluu. Esimerkiksi eteläamerikkalainen viini voidaan kuljettaa Eurooppaan/Suomeen isoissa tankeissa ja pakata täällä, mikä vähentää päästöjä - tietenkään kaikkien viinien kanssa noin ei kannata tehdä, mutta joidenkin kanssa kyllä.

Viinitalo voi investoida uusiutuviin energianlähteisiin, esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimaan sekä ympäristöystävällisiin tuotantotapoihin. Wines & Vines, Carbon49 ja Wine Spectator ovat perehtyneet asiaan tarkemmin.

Myös viinitalon omilla päästöoikeuksilla ja päästöhyvityksillä voidaan kompensoida hiilipäästöjä kokonaan tai osittain. Jos päästöhyvityksiä halutaan ostaa, hiilijalanjäljelle lasketaan hinta esimerkiksi hiilijalanjäljen laskentastandardi ISO 14067:n tai muun vastaavan ohjeistuksen mukaan. Tämän summan viinitila voi investoida päästömarkkinoiden kautta ostettuihin sertifioituihin, hiilipäästöjä saman verran vähentäviin projekteihin.

Entä sertifikaatit ja ohjeistukset?

Luomutuotannolla ja biodynaamiselle tuotannolla on tällä hetkellä omat sertifikaattinsa. Hiilineutraaliuden ja kestävän kehityksen kanssa toimitaan kansallisella tasolla: useissa maissa on omia hiilineutraaliuteen, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja/tai kestävään kehitykseen pyrkiviä ohjelmia ja järjestöjä.

Niistä VCT Finlandin Marketing Manager Ilkka Perttu mainitsee Concha y Torolla olevan Sustainable Wine of Chile -sertifikaatin, jonka myöntää Vinos de Chile / Wines of Chile. Hänen mukaansa
Tämä sertifikaatti vaatii, että vastuullisuusstandardit täyttyvät viinitarhoilla (mukaan lukien kaikki alihankkijat), tuotantolaitoksilla sekä myös kaupallisilla toimistoilla.
Toisaalta Vindirektin Marketing Manager Meri Dow huomauttaa pientuottajista seuraavaa:
Monet heistä tekevät viiniä luomusti, biodynaamisesti tai varsin pienellä hiilijalanjäljellä, mutteivat ole sertifioituja. 
Sertifikaatin aiheuttamia lisäkustannuksia ei siis aina pidetä tarpeellisina.

Kestävän kehityksen ohjelmia

Yllä mainitun Sustainable Wine of Chilen lisäksi pikaisella googlettamisella löytyi ainakin seuraavia kestävästä kehityksestä huolehtivia tahoja:

Mitä on jo saavutettu?

Tämä osio olisi vaatinut huomattavasti enemmän tutkimustyötä, mutta jotakin tuloksia löytyi.

Sunrisen viinit ovat vuodesta 2014 olleet globaalisti hiilineutraaleja.

Cono Sur on saanut maailman ensimmäisen Carbon Neutral Delivery -sertifikaatin eli sen viinien kuljetuksesta aiheutuvat päästöt kompensoidaan.

Voisin myös nostaa esille edelläkävijöitä. Alkosta on saatavilla esimerkiksi seuraavien maansa ensimmäisten hiilineutraalien viinitalojen viinejä:

Uusiseelantilainen Enviro-Mark esittelee kaksi hiilipäästöjen jatkuvaan pienentämiseen tähtäävää, ISO 14065 -standardia noudattavia ja viinitiloille(kin) myönnettävää sertifikaattia: carboNZero ja CEMARS. Niistä carboNZeron on saanut kahdeksan viinitilaa, ja CEMARS-sertifikaatin esimerkiksi Villa Maria.

Mitä viinin ystävä voi tehdä pienentääkseen hiilijalanjälkeään?

Sitran mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 kg / hlö / vuosi, josta ruoan ja juoman osuus on 2 100 kg eli noin viidesosan verran. Siitä juomien osuus on 460 kg.

Ylen mukaan vuonna 2013 keskivertosuomalainen joi 15 l viiniä vuodessa. Suoraan pulloiksi muutettuna se tekisi 20 pulloa, jolloin hiilijalanjälki olisi 34 kg, tosin tässäkin tapauksessa hanapakkausten osuus muuttaa lopputuloksen pienemmäksi.

Omaa hiilijalanjälkeään voi kartoittaa esimerkiksi Sitran elämäntapatestin ja Syken ilmastodieetin laskureiden avulla. Se jälkeen voi jättää miettimättä, mitä naapurissa tehdään tai ei tehdä ja sen sijaan pohtia, kuinka omaa hiilijalanjälkeään saisi parhaiten pienennettyä.

Viinin suhteen teot ovat yksinkertaisia:

  • valitse ympäristöystävällisesti tuotettu viini
  • valitse eettisesti sertifioitu viini
  • valitse kevyt lasipullo tai muovipullo (tai hanapakkaus tai pussi)

Toisaalta samalla herää kysymys arvoviineistä tai ylipäänsä omaan viinikaappiin tai -kellariin kertyvistä pulloista - kaikkia viinejä ei ole tarkoitettu pakattavaksi kevyisiin muovipulloihin ja/tai juotavaksi tuoreina, vaan osa pullotetaan (painaviin) lasipulloihin ja varastoidaan. Saako niin edelleen tehdä? Mitä, jos vain tietyt viinit maistuvat hyvältä omassa suussa? Pitääkö viiniharrastus hylätä kokonaan tai siirtyä maan alle?

Tässä vaiheessa sanoisin, että se on jokaisen oman omantunnon ja makuaistin välinen kompromissi. Olisi melko hätäinen johtopäätös, jos toteaisin, että vastuullisia viinejä juomalla maailma pelastuu ja muuta ei tarvitse tehdä.

Viini näyttää olevan niin pieni osa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä, että käytännössä suuremman vaikutuksen viinin ystävä saa aikaan miettimällä hiilijalanjäljen pienentämistä kokonaisuutena ja tekemällä samaa kuin muutkin. Yleisimpiä neuvoja ovat lentojen sekä lihan ja juustojen kulutuksen vähentäminen, kasvis- ja kalapainotteiseen ruokavalioon siirtyminen ja joukkoliikenteen käyttäminen, ja vastuullisia viinejä voisi pitää tässä kuviossa vaikkapa kirsikkana kakun päällä.

Netti on täynnä hyviä vinkkejä, ja vaikka omien elintapojen muuttaminen saattaa tuntua turhalta varsinkin globaalissa mittakaavassa, pitää muistaa, että pienistä puroista muodostuu suuria virtoja.

Maahantuojien mielipide

Halusin kerätä tämän kirjoituksen loppuun listan Alkon hiilineutraaleista, pienen hiilijalanjäljen ja kestävän kehityksen viineistä ja kartoittaa, millainen millainen käsitys maahantuojilla tällä hetkellä niiden kysynnästä on. Totesin, että googlettamalla päätyy loputtomaan suohon, joten lähetin noin 25 maahantuojalle sähköpostia marraskuun alkupuolella (mukana mm. Alkon myydyimpien viinien maahantuojat), mutta vastauksia tuli vain muutama(*). Näytepulloja en pyytänyt eikä niitä myöskään tarjottu.

Kysyin sähköpostissa kahta asiaa:

  1. Onko valikoimassanne hiilineutraaleja tai pienen hiilijalanjäljen tai kestävän kehityksen viinejä ja jos on, saisinko niistä lisätietoja?
  2. Oletteko huomanneet muutoksia kuluttajien käyttäytymisessä ja voiko hiilineutraaliutta, pientä hiilijalanjälkeä ja kestävää kehitystä pitää etuna viinien markkinoinnissa?

Vastaukset vaihtelivat linkeistä Alkon sivuille ja kehoituksista katsoa sieltä lisää hyviin tietopaketteihin - tai no, yksi vastaus ykköskohtaan oli mystinen "Morjens, juu onhan niitä.". Pari maahantuojaa lupasi palata asiaan myöhemmin, mutta unohti enkä itsekään muistanut muistutella. (Voin täydentää tätä kirjoitusta myöhemmin, jos jotain lisättävää on.) Kiitos vastanneille!

Kakkoskohdan voisi tiivistää varovaiseen optimismiin: osalle kuluttajista vastuullisuus on tärkeä asia. Luomuviinit ja reilun kaupan viinit on jo löydetty, ja tietoisuus hiilineutraaleista ja pienen hiilijalanjäljen viineistä ja sen myötä kysyntä on lisääntymässä.

Hiilineutraaleja, pienen hiilijalanjäljen ja kestävän kehityksen viinejä Alkossa

Tämä listaus jäi sattuneesta syystä hieman tyngäksi, mutta sillä mennään eli seuraavat viinit mainittiin erikseen:

Niiden lisäksi Viini ja ruoka -messuilla haaviin tarttui

Turvaudutaan siis hakuun. Alko ei merkitse hiilineutraaleja tai pienen hiilijalanjäljen viinejä tai muovipulloissa olevia viinejä erikseen, mutta Vihreät & Eettiset -valikon kautta voi listata mm.

Muovipulloihin pakatut viinit saat listattua, kun haet ensin sanalla "muovipullo", jolloin saat listauksen kaikista muovipulloihin pakatuista tuotteista. Sen jälkeen voit tarkentaa valintaa Tuotekategoria-valikossa.

Tämä oli pitkä kirjoitus, mutta tuntui siltä, että se oli vasta pintaraapaisu - kommentit, lisäykset ja tarkennukset ovat tervetulleita!

* * *
(*) Näin viestintäihmisenä tekisi mieli analysoida sähköpostiviestintää tarkemmin. Ehkä lähestyin väärää ihmistä? Ehkä viestini päätyi roskapostikansioon? (Niinkin on käynyt.) Ehkä viestiäni ei ehditty lukea, kun lähettäjä ei ollut välttämättä tuttu? Ehkä viestiäni ei pidetty tarpeeksi tärkeänä tai ehkä siihen oli tarkoitus vastata, mutta se unohtui muiden kiireiden lomassa tai ehkä valikoimassa ei ollut sopivia tuotteita? Mene ja tiedä.