Riesling & Co -viikkoja vietettiin 22.5. - 4.6.2023, ja perinteiseen tapaan kävimme kaveriporukalla ravintola Vinkkelissä syömässä teemamenun viineineen (menu 62 €, viinit 60 €) aivan viikkojen loppumetreillä.
Tapahtumaa viettäisi kyllä pidempäänkin, koska kahden viikon aikana ei millään ennätä käydä kaikkialla, missä haluaisi käydä!
Vinkkelin menulla oli totuttuun tapaan neljä ruokalajia. Viime vuoden tavoin ruokien kanssa sopivat viinit oli valinnut sommelier Antero Niemiaho, joka voitti tänä vuonna The Best Sommelier of Finland -kilpailun jo toisen kerran peräkkäin.
Alkuun
Vincent Brochet Champagne B.S.A. Brut ja
Antech Grande Cuvée 2019
Myönnetään, iltaa ei voi aloittaa ilman kuohuvaa. Marjut päätyi talon samppanjaan, joka oli Pinot Noir -vetoinen Vincent Brochet B.S.A. Brut (80 % Pinot Noir, 15 % Chardonnay, 5 % Meunier). Punamarjainen ja tummasävyinen samppanja olikin oikein kiva aloitus.
Jussi taas päätyi raikkaaseen, sitruksiseen ja aavistuksen paahteiseen Antech Grande Cuvée 2019 -crémantiin (Chardonnay, Chenin Blanc, Mauzac, Pinot Noir).
Tartar, punasipulia, karhunlaukkaa ja rapeaa leipää
Weingut Becker Landgraf J2 Gau-Odernheimer Spätburgunder 2020
Rheinhessen
Tartarin kanssa tarjoiltu Becker Landgraf J2 Spätburgunder oli meillä vielä tuoreessa muistissa, sillä pääsimme maistamaan sitä ravintola Basen viiniklubissa huhtikuussa. Silloin tarjolla oli vuosikerta 2018, nyt lasiin kaatui pari vuotta nuorempaa vuosikertaa 2020.
J2 on yhdistelmä tilan omistajien Julia Beckerin ja Johannes Landgrafin etunimistä. Tila on ollut Julia Beckerin suvun omistuksessa vuodesta 1783, J2-kaksikko taas on johtanut sitä 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Viinitarhoja talolla on kahdeksan hehtaaria ja niitä viljellään luonnonmukaisesti.
Viini oli edelleen erinomaista. Siihen käytetyt rypäleet ovat kasvaneet Petersbergin viinitarhoilla Gau-Odernheimin kylässä. Viini on käynyt spontaanisti ja se on kypsynyt noin 15-18 kuukautta barrique-tynnyreissä eli 225 litran vetoisissa tammitynnyreissä, joista kolmannes oli uusia, kolmannes kerran käytettyjä ja loput 3-4 kertaa käytettyjä. Tammikypsytys on tuonut viiniin pehmeyttä ja runsautta eikä vaniljaa tunnu laisinkaan häiritsevästi.
Ei-aivan-perinteiseltä näyttänyt tartar keräsi seurueeltamme heti kommentteja - vaikka itse liha tuntuikin aluksi hieman katoavan höysteidensä alle, annos oli kuitenkin kaunis ja oikein maukas! Kun tartar on hyvää, se on sanattomaksi saavan hyvää. Rapea leipä, punasipuli ja karhunlaukka toimivat hyvin lihan seurana, ja hapokas, mutta kohtalaisen täyteläinen viini sopi sen kanssa saumattomasti.
Jos olisi pakko valita suosikki, niin illan paras yhdistelmä tarjoiltiin heti alkuun.
Crème Ninon
Weingut Max Ferd. Richter Mülheimer Sonnenlay Riesling Kabinett Feinherb
2021
Mosel
Vuonna 1680 perustettu Weingut Max Ferdinand Richter on myös entuudestaan tuttu talo. Varsinkin illan viinin kanssa samalta tarhalta tulevaa Zeppelin-risukkaa olemme päässeet maistelemaan useasti ja viimeksi Basen viiniklubin illallisella toukokuussa oli tarjolla talon Brauneberger-Juffer Riesling Kabinett Trocken.
Taloa johtaa tällä hetkellä yhdeksännen sukupolven edustaja Dr. Dirk Max Ferdinand Richter. Sillä on noin 20 hehtaaria viinitarhoja Keski-Moselissa ja se noudattaa kestävän kehityksen menetelmiä. Viinit käyvät isoissa, vanhoissa tammitynnyreissä, mikä tuonee niihin oman vivahteensa, mutta ei mitään kovin radikaalia.
Moselin rieslingeissä makeus ja hapokkuus ovat tyypillisesti miellyttävällä tavalla tasapainossa eikä tämäkään viini ollut poikkeus. Se oli hieman kukkainen ja sitruksinen, toisaalta myös siinä oli mukana suolaista mineraalisuutta.
Ja Crème Ninon - joka vuosi odotamme sitä toiveikkaina ja onneksemme se onkin mukana listalla lähes poikkeuksetta (viime vuonna ja vuonna 2017 jouduimme tyytymään toisiin keittoihin). Toki suurin yllätyksellisyys ja vau-efekti on jo vuosien myötä kadonnut, mutta monien lautasellisten kokemuksella voimme sanoa, että Vinkkelin hernari on takuuvarmasti hyvää.
Viinivalintakin osui aivan nappiin, joten Vinkkelin Crème Ninon Fan Club oli jälleen oikein tyytyväinen.
Meribassia, valkoista parsaa, kapris-voikastike
Mehling Ruppertsberger Riesling 2020
Pfalz
Weingut Mehlingin viinitalo on myös tullut tutuksi Riesling & Co -viikkojen yhteydessä. Itse asiassa tätä samaa Ruppertsberger-rieslingiä oli juuri Villa Lillassa, samoin talon Herr Mehling -rieslingiä, jota olemme maistelleet sekä tänä että viime vuonna.
Tila sijaitsee Deidesheimissä ja sen omistavat Kathrin Otte ja Christoph Knäbel. He haluavat, että viini heijastaa kasvuympäristöään ja olosuhteitaan mahdollisimman hyvin, joten he puuttuvat sen valmistukseen hyvin vähän. Luomusertifikaatin talo sai vuonna 2014.
Viini on kyläviini (Ortswein) eli sen rypäleet tulevat Ruppertsbergin kylän alueelta. Siinä vaaleat, kypsät hedelmät, vihreä omena ja päärynä yhdistyivät raikkaaseen sitrukseen hapokkuuteen ja hentoon yrttisyyteen.
Pääruokana oli viime vuoden tapaan meribassia, tällä kertaa valkoisen parsan kanssa - muuten menulla ei ollutkaan parsaa. Voi-kapriskastike oli herkullista ja myöskin viime vuodesta tutut höysteet, mallasleipä ja kananmuna, toimvat oikein hyvin. Rehti, mutkaton viini pelasi hyvin yhteen ruoan kanssa - viime vuonna kehuimme kalan paistopintaa, tänä vuonna kastike keräsi spontaaneja kehuja.
Juustoja
Burmester Tawny Port
Osa seurueestamme tilasi juustoja, yksi ylimääräisen jälkiruoan ja yksi nautiskeli vain portviiniä. Juustojen kanssa oli myös pähkinöitä ja kirsikkahilloketta, ja niistä punainen kittijuusto maistui portviinin kanssa kaikkein parhaiten.
Ei kuitenkaan analysoida tätä syrjähyppyä riesling-viikkojen ulkopuolelle sen enempää - muuta kuin että hyväähän tämäkin oli. Portviiniä ei ehkä heti olisi tunnistanut tawnyksi, sen verran rubymaista se oli (eikä se ole ollenkaan huono asia!).
Limekakku ja passiojäätelö
Weingut Dautel Riesling Auslese 2015
Württemberg
Jos jälkiruokaviini tuntui edellisten viinien tapaan tutulta, se johtui siitä, että se oli tuttu: saman viinin sama vuosikerta oli viime vuonnakin jälkiruoan seurana - ja mikäs se siinä, kun kyseessä on hyvä viini.
Myös Weingut Dautelilla on pitkät perinteet. Se sijaitsee Bönnigheimin kaupungissa Württembergin ytimessä. Suku on viljellyt viiniä jo 1510-luvulta alkaen, mutta vasta viimeisimmän 50 vuoden aikana tila on panostanut laatuun, ja sen myötä tilan viinien suosio on kasvanut merkittävästi. Tilan on omistanut Christian Dautel vuodesta 2014 alkaen, mutta hänen isänsä, kehitystyön vahvasti aloittanut Ernst Dautel on edelleen mukana toiminnassa.
Viinistä ei huomaa ollenkaan, että sillä on ikää vuoden verran enemmän: se on edelleen persikkainen ja hunajainen sekä sopivan hapokas.
Limekakku ja passiojäätelö eivät olleet äkkimakeita eikä viinissäkään ollut hurjasti sokeria ("vain" 85 g/l), joten yhdistelmä ei luisunut missään vaiheessa liian makean puolelle, vaan pysyi hienona päätöksenä...
...tai siis melkein hienona päätöksenä, koska sen jälkeen tilattiin vielä useimmille grappaa ja yhdelle bourbonia. Po' di Poli Morbida (Moscato) oli nimensä mukaisesti pehmeä ja raikas grappa, Maker's Mark taas oli klassikko, joka ei pettänyt eikä yllättänyt.
Kaikkiaan ilta oli onnistunut ja menu viineineen jälleen hieno kokonaisuus, jossa oli jotain uutta ja jotain tuttua.
Katso myös